Galisiassa on perustettu Espanjan laajin savuttomien rantojen verkosto, johon kuuluu neljäsosa maan tupakattomista rannikkoalueista. Alueellinen aloite kattaa nyt 85 kuntaa ja 249 suojeltua aluetta, joilla tupakointi ja sähkösavukkeiden käyttö on kokonaan kielletty.
Savuttomien ja sähkösavukkeettomien rannikkoalueiden verkoston laajentaminen
Galician savuttomien rantojen verkosto (Rede Galega de Praias sen Fume) käynnistyi vuonna 2016, jolloin siihen osallistui vain 19 kuntaa. Nykyään verkostoon kuuluu 249 aluetta, kuten merenrantoja, satamia ja 39 jokirantaa.
Yhteensä 49 galicialaista kuntaa on saavuttanut ”kultaluokan” aseman julistamalla kaikki alueensa rannat täysin savuttomiksi ja sähkösavukkeettomiksi. Tähän luokkaan kuuluvia kuntia on kaikissa neljässä maakunnassa:
- A Coruña (18 kuntaa): Mukana ovat muun muassa Bergondo, Boiro, Cabanas, Cedeira, Fene, Laxe, Muros, Noya, Oleiros ja Pontedeume.
- Pontevedra (13 kuntaa): Mukana ovat muun muassa Baiona, Catoira, A Lama, Mondariz, Ponteareas, Redondela, Sanxenxo ja Tui.
- Lugo (10 kuntaa): Mukana ovat muun muassa Barreiros, Begonte, Cervo, Chantada, Mondoñedo ja O Vicedo.
- Ourense (8 kuntaa): Mukana ovat muun muassa Avión, Bande, Beariz, Castrelo de Miño ja Laza.
- Lue lisää: Galisiasta tulee ensimmäinen Espanjan alue, joka rajoittaa sähkösavukkeiden käyttöä lailla
Sähkösavukkeisiin kohdistuvat rajoitukset ja lakisääteisten seuraamusten kehittäminen
Galician sääntely ulottuu perinteistä tupakkaa laajemmalle. Kaikilla nimetyillä alueilla sähkösavukkeet ja henkilökohtaiset höyrystimet ovat kiellettyjä. Alueelliset terveysviranomaiset ottivat säännön käyttöön vähentääkseen nikotiinituotteiden näkyvyyttä ja estääkseen höyryttelyn normalisoitumisen lasten ja nuorten keskuudessa.
Kieltojen tukemiseksi Galician aluehallinto (Xunta) tekee yhteistyötä Galician kuntien ja maakuntien liiton (Fegamp) kanssa yhtenäisten kunnallisten määräysten laatimiseksi. Tulevalla sääntelykehyksellä yhdenmukaistetaan valvontamenettelyt ja vahvistetaan viralliset rahalliset seuraamukset, jolloin ohjelma siirtyy kuntien vapaaehtoisista julistuksista oikeudellisesti sitoviin paikallisiin määräyksiin.