Norjalaisten terveystutkimusten 45 vuoden analyysi paljastaa, että tupakan käyttö on vähentynyt jyrkästi sukupolvesta toiseen. Tutkimuksessa kartoitetaan, miten tupakoinnin aloittaminen, päivittäinen kulutus ja tupakoinnin lopettaminen muuttuivat vuosina 1950–2000 syntyneiden keskuudessa. The Lancet Regional Health – Europe -lehdessä julkaistut tulokset saadaan aikaan, jolloin terveysviranomaiset arvioivat kansallisen keuhkosyövän seulontaohjelman käyttöönottoa.
Keuhkosyöpä on Norjassa edelleen viidenneksi yleisin kuolinsyy: siihen kuolee vuosittain noin 2 200 ihmistä, ja sen osuus kaikista syöpäkuolemista oli 19,3 % vuonna 2022. Koska yli 90 % tapauksista todetaan nykyisillä tai entisillä tupakoitsijoilla, kohdennettujen toimien suunnittelu edellyttää tarkkoja tietoja elinikäisestä altistumisesta pelkkien hetkellisten yleisyyslukujen sijaan.
Tupakan käytön neljän vuosikymmenen kehityksen kartoittaminen
Sukupolvittaisten kehityskulkujen kartoittamiseksi Jacopo Di Silvestren johtama tutkimusryhmä arvioi Norjan tilastokeskuksen vuosina 1978–2024 toteuttamien kyselytutkimusten tietoja. Puutteellisten vastausten ja satunnaisesti tupakoivien tietojen poistamisen jälkeen ryhmä analysoi 78 282 vastaajan aineiston. Vastaajat olivat 16–79-vuotiaita.
Tutkijat käyttivät ikä–ajanjakso–kohorttimallia (APC) erottaakseen toisistaan kolme vaikutusta: elämänkaaren aikana ilmenevät ikävaikutukset, kansallisten toimien aiheuttamat ajanjaksovaikutukset ja tietyille syntymävuosille ominaiset kohorttivaikutukset. Mallissa seurattiin tupakoinnin aloittamista 8-vuotiaasta ja lopettamista 15-vuotiaasta alkaen.
Tupakoinnin aloittamisen huipusta lopettamisen nopeutumiseen
Tietojen mukaan elinikäisen päivittäisen tupakoinnin yleisyys oli suurimmillaan vuonna 1950 syntyneiden norjalaisten keskuudessa: miehillä osuus oli 70 % ja naisilla 66 %. Tupakointi väheni tasaisesti myöhemmissä sukupolvissa, mutta naisten kohdalla muutos tapahtui viiveellä. Vuosina 1960–1975 syntyneiden naisten tupakointiosuus ylitti miesten osuuden, mutta sukupuolten osuudet lähentyivät vuonna 1980 syntyneiden kohortissa. Sen jälkeen naisten osuus jäi pienemmäksi.
Tupakoinnin aloittaminen oli yleisintä 19-vuotiaana kaikissa kohorteissa, mutta todennäköisyys aloittaa tupakointi väheni ajan mittaan. Samaan aikaan tupakoinnin lopettaminen yleistyi nopeasti. Ennen vuotta 1965 syntyneissä kohorteissa lopettamisen todennäköisyys kasvoi 40 vuodessa vain 5 %. Vuoden 1965 jälkeen syntyneissä sukupolvissa lopettamisen todennäköisyys kasvoi 5 prosentista 15 prosenttiin puolessa tästä ajasta.
| Mittari | Vuonna 1950 syntynyt kohortti (huippu) | Nuoremmat kohortit (1980–2000) |
|---|---|---|
| Elämänsä aikana tupakoineiden osuus (miehet) | 70% | Huomattava laskeva kehityssuunta |
| Elämänsä aikana tupakoineiden osuus (naiset) | 66% | Huomattava laskeva kehityssuunta |
| Päivittäinen huippukulutus (miehet) | 15 savuketta päivässä | 10 savuketta päivässä (vuonna 2000 syntynyt kohortti) |
| Päivittäinen huippukulutus (naiset) | 12 savuketta päivässä | 7,5 savuketta päivässä (vuonna 2000 syntynyt kohortti) |
| Tupakoinnin lopettamisen nopeus | Hidas (0 prosentista 5 prosenttiin 40 vuodessa) | Nopea (5 prosentista 15 prosenttiin 20 vuodessa) |
Sääntelytoimien ja vaihtoehtoisten tuotteiden vaikutusten arviointi
Tutkijat yhdistivät nämä käyttäytymismuutokset useiden vuosikymmenten aikana toteutettuihin tiukkoihin kansanterveystoimiin. Keskeisiä toimia ovat vuoden 1975 tupakkalaki, vuoden 1988 puhtaan ilman laki, vuonna 2004 voimaan tullut valtakunnallinen tupakointikielto ravintola- ja majoitusalan tiloissa sekä vuonna 2017 käyttöön otetut yhdenmukaiset pakkausmerkinnät.
Tutkimuksessa huomioidaan myös nuuskan vaikutus. Nuuska on kostea suussa käytettävä tupakkatuote, jonka suosio kasvoi Norjassa vuoden 2000 jälkeen. Nuuskan käyttö savukkeiden sijaan on saattanut vähentää tupakoinnin aloittamista ja edistää lopettamista vuoden 1980 jälkeen syntyneissä kohorteissa, mutta tutkijoiden mukaan suoran syy-yhteyden osoittaminen edellyttää lisätutkimuksia.
Tietoa tulevien keuhkosyövän seulontaohjelmien suunnitteluun
Yksityiskohtaiset käyttäytymistiedot toimivat suoraan tautien simulointimallien lähtötietoina. Vastaavanlainen mallinnusinfrastruktuuri tuki Yhdysvaltain ennaltaehkäisevien palveluiden työryhmän vuonna 2021 julkaisemia keuhkosyövän seulontasuosituksia.
Vaikka päivittäinen tupakointi on harvinaistunut nuorempien norjalaisten keskuudessa, vuosina 1950 ja 1960 syntyneiden kohorttien runsas tupakointialtistus merkitsee sitä, että sairaustaakka pysyy suurena ikääntyneissä ikäryhmissä vielä vuosikymmeniä. Tarkka kohorttimallinnus auttaa kansanterveysviranomaisia kohdentamaan seulonnan suuren riskin henkilöihin ja samalla maksimoimaan ennaltaehkäisevien toimien kustannustehokkuuden.
