Ankarat sääntelytoimet vaihtoehtoisille nikotiinituotteille koko Euroopan unionissa ovat tahtomattaan synnyttäneet kukoistavan 6,6 miljardin euron mustan markkinan helmikuussa Fraunhofer-instituutin tutkimuksen mukaan. Kun laittomat sähkösavukkeet muodostavat nyt noin 50 %:a EU:n markkinasta, asiantuntijat varoittavat, että rajoittavat linjaukset ohjaavat kuluttajia kohti sääntelemättömiä, mahdollisesti myrkyllisiä tuotteita samalla kun ne sivuuttavat olennaiset ikärajavalvonnat alaikäisiltä.
Rajoittavien höyrytyspolitiikkojen hinta
Fraunhofer-instituutin tuore analyysi osoittaa suoran yhteyden tiukkojen kansallisten höyrytyskieltojen ja laittoman kaupan räjähdyksen välillä. Tällä hetkellä arvoltaan 6,6 miljardia euroa oleva varjotalous on ennustettu lähes kaksinkertaistuvan ja nousevan 11 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Kasvu on voimakkainta EU:n jäsenmaissa, jotka ovat ottaneet käyttöön ankarimmat sääntelykehykset, mikä herättää vakavia kysymyksiä kieltopolitiikkojen tehosta maissa, kuten Makedoniassa.
Verojenkiertämisestä aiheutuvien huikeiden fiskaalisten menetysten lisäksi suurin huolenaihe on kansanterveys. Instituutin raportissa korostetaan, että ”suuri laiton markkina kätkee kuluttajilleen laskemattomia terveysriskejä”. Koska nämä laittomat sähkösavukkeet toimivat täysin säännellysti valvonnan ulkopuolella, niissä on usein testaamattomia ja arvaamattomia ainesosia. Analyysi varoittaa, että nämä sääntelemättömät komponentit voivat johtaa akuuttiin myrkytykseen ja vakaviin pitkäaikaisiin terveysseurauksiin.
Alaikäisten suojeleminen ja EU-lainsäädännön yhdenmukaistaminen
Mustamarkkinan kriittinen epäonnistuminen on sen täydellinen välinpitämättömyys nuorten suojelemista kohtaan. Laittomat myyjät ohittavat ikävarmistuskäytännöt rutiininomaisesti, mikä tekee vaarallisen helpoksi alaikäisten päästä käsiksi korkean nikotiinipitoisuuden sähkösavukkeisiin.
Tähän kriisiin vastaamiseksi Fraunhofer-instituutti suosittelee vahvasti luopumaan hajanaisista kansallisista kielloista ja siirtymään yhdenmukaistettuun eurooppalaiseen sääntelytapaan. Tällä hetkellä EU-maat toimivat Brysselistä lähtöisin olevan perusdirektiivin pohjalta, mutta yksittäiset maat tarkentavat sääntöjä radikaalisti. Esimerkiksi Slovenia asettaa korkeimmat verot höyrystysnesteille, mikä luo massiivisia hintaeroja ja kannustaa rajat ylittävään salakuljetukseen.
Instituutti vaatii yhtenäisiä tuotevaatimuksia, yhdenmukaistettua verotusta ja tehokkaampia tuontivalvontatoimia. Vain rakentamalla läpinäkyvä ja säännelty markkina EU voi tehokkaasti purkaa 6,6 miljardin euron laittoman kaupan ja varmistaa turvallisemmat olosuhteet aikuisille kuluttajille.
