EU:n ilmasto- ja verokomissaari Wopke Hoekstra on paljastanut suunnitelmat, joilla nopeutetaan lähikuukausina kauan jumiutunutta Tupakkatuoteverodirektiivin (Tupakkatuoteverodirektiivi, TED) tarkistusta. Tämä äkillinen kiihdytys, jota tukee vahvasti Alankomaiden hallitus, pyrkii asettamaan korkeammat vähimmäisverokannat ja laajentamaan EU:n verotusta vaihtoehtoisille tupakka- ja nikotiinituotteille. Se on samalla käynnistänyt välittömän vastarinnan jäsenvaltioissa, joita huolettaa inflaatio.
Äskettäisessä kokouksessaan Strasbourgissa Hoekstra antoi ymmärtää, että hänen aikomuksenaan on kiertää Euroopan komission virallinen vuoden 2025 työohjelma, joka oli alun perin sivuuttanut veroihin liittyvän aineiston. Ehdotus on paljastanut syviä geopoliittisia ja taloudellisia rakoja koko alueella, erityisesti varakkaampien pohjoisten maiden ja pienituloisempien jäsenvaltioiden välillä.
Vaikka 13 maata on allekirjoittanut kirjeen, jossa se tukee TED:n tarkistamista, toiset varoittavat vakavista taloudellisista seurauksista. Vastustavien maiden, joita johtaa Italia – Euroopan suurin raakatupakan tuottaja – mukaan veronkorotus johtaisi inflaatioon ja rankaisisi kuluttajia suhteettoman ankarasti jo ennestään haastavassa taloustilanteessa.
| Jäsenvaltion kanta | Maat | Keskeinen taloudellinen vaikutus / kanta |
|---|---|---|
| Tuki (13) | Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Irlanti, Espanja, Slovakia, Alankomaat, Latvia | Vähäinen vaikutus kotimaahan; varakkaat maat täyttävät jo esitetyt veron vähimmäisvaatimukset. |
| Vastustaa (4) | Italia, Kreikka, Romania, Luxemburg | Korkea inflaatioriski; suojelee kotimaisia maatalousintressejä (esim. italialainen tupakanviljely). |
| Tuntematon (10) | Sisältää Saksan ja Ranskan | Odottaa virallista ehdotusta; seurataan laajempia taloudellisia ja kauppavaikutuksia. |
Ehdotetun direktiivin taloudellinen vaikutus jakautuu erittäin epätasaisesti. Esimerkiksi Alankomaat, Ranska ja Belgia täyttävät jo esitetyt veron vähimmäisvaatimukset tai ylittävät ne, eikä niillä ole edessään kotimaisia hintojen nousuja. Sen sijaan vähemmän varakkaat maat, mukaan lukien Puola, Baltian maat ja Romania, joutuisivat nostamaan veroja merkittävästi, mikä nostaisi kuluttajahintoja.
Tämä epäsymmetria on synnyttänyt kitkaa myös Euroopan komission sisällä. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kerrotaan olevan epäileväinen ajankohdan suhteen ja pelkää, että inflaation pahentaminen voisi horjuttaa Euroopan markkinoita ja vaikeuttaa kauppasuhteita Yhdysvaltojen kanssa.
