Euroopan unionin terveyskomissaari Olivér Várhelyi on vahvistanut suunnitelmat julkaista uudistettu tupakkatuotedirektiivi vuoden 2026 loppuun mennessä. Ilmoitus seurasi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen paljastuksia siitä, että tupakan pimeä kauppa aiheuttaa vuosittain 13 miljardin euron menetykset verotuloissa. Tämä on kiihdyttänyt keskustelua suurten tupakkayhtiöiden roolista toimitusketjujen sääntelyssä.
Sääntelyn tarkastelu käynnistyy aikana, jolloin laiton valmistus on saavuttanut ennätystason eri puolilla Eurooppaa. Kansanterveysjärjestöjen mukaan tehokas valvonta edellyttää vanhojen jäljitettävyysjärjestelmien purkamista, sillä ne tukeutuvat tupakkavalmistajiin yhteydessä oleviin palveluntarjoajiin.
Sähkösavukkeiden yleistyminen edellyttää riippumatonta markkinavalvontaa
Sähkösavukkeiden yleistyminen tuo EU:ssa uusia haasteita valvontaan. Toisin kuin perinteiset savukkeet, sähkösavukkeet kulkevat hajanaisten vähittäismyyntiverkostojen, lähikauppojen ja rajat ylittävien verkkoalustojen kautta, joiden valvonta vaihtelee. Kansanterveyden puolestapuhujat varoittavat, että valvonnan puute nopeuttaa nuorten nikotiinin käytön aloittamista.
Turvallisuusriskit tekevät asiasta entistä kiireellisemmän. Birminghamin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että sähkösavukkeen höyry sisältää myrkyllisiä aineita, jotka voivat vaurioittaa keskeisiä immuunisoluja. Sääntelemättömät e-nesteet ja vialliset akut puolestaan aiheuttavat välittömiä riskejä kuluttajille.
Vastatakseen vastaaviin haasteisiin Yhdistynyt kuningaskunta otti käyttöön valmisteveron ja keskitetyn jäljitettävyyskehyksen sähkösavuketuotteille lokakuun 1. päivänä. Turvapainatusyritys Cartorin ja sveitsiläisen SICPA:n kehittämä järjestelmä yhdistää digitaalisen aitouden varmentamisen tiukkaan julkiseen valvontaan. Ranskalainen tupakoinnin vastainen järjestö CNCT kuvaili Britannian mallia tehokkaaksi esikuvaksi Brysselille ja korosti, että riippumaton jäljitettävyys on suoraan Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeiden mukaista.
| Ominaisuus | EU:n vanha tupakkatuotejärjestelmä | Yhdistyneen kuningaskunnan uusi sähkösavuketuotteiden kehys |
|---|---|---|
| Tuotteiden soveltamisala | Poltettavat tupakkatuotteet | Sähkösavukelaitteet ja e-nesteet |
| Hallintomalli | Hajautetut tietovarastot, joilla on yhteyksiä teollisuuteen | Keskitetty julkinen valvonta (HMRC) |
| Etäisyys teollisuudesta | Kritiikkiä historiallisista yhteyksistä palveluntarjoajiin | Riippumaton turvallisuusalan yhteenliittymä |
Tarkastukset paljastavat vanhan jäljitettävyysjärjestelmän heikkoudet
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen syyskuussa julkaisemassa raportissa todettiin, että EU:n salakuljetuksen vastaiset toimet ovat edelleen hajanaisia ja puutteellisten tietojen heikentämiä. Raportissa ei kuitenkaan arvioitu EU:n vuonna 2019 käyttöön ottamaa jäljitettävyysalustaa, joka ei ole tukenut poliisi- ja tulliviranomaisia laittoman kaupan torjuntaoperaatioissa.
Bathin yliopiston tupakoinnin torjunnan tutkimusryhmän tutkijat ovat dokumentoineet tupakkavalmistajien ja hyväksyttyjen seuranta- ja jäljityspalvelujen tarjoajien välisiä laajoja historiallisia yhteyksiä. Keskeinen esimerkki on Dentsu Tracking, joka osti aiemmin Blue Infinityn. Yritys osallistui Philip Morris Internationalin (PMI) kehittämän Codentify-seurantajärjestelmän luomiseen. Dentsun palkattua entisen EU:n terveysalan virkamiehen Jan Hoffmannin Euroopan parlamentti alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota pyöröovi-ilmiöön.
Markkinoiden manipulointi ja kansainväliset esimerkit
Viimeaikaiset kauppavirrat osoittavat, miksi valvontaviranomaiset tarvitsevat riippumatonta tietoa. Belgiassa tehdyssä tutkinnassa selvisi, että 87 % Luxemburgin savukkeista kulutetaan maan rajojen ulkopuolella. Kriitikoiden mukaan kyse on tupakkavalmistajien tarkoituksellisesta ylitarjonnasta matalan verotuksen markkinoille rinnakkaisen rajat ylittävän kaupan vauhdittamiseksi. Tämä heikentää Ranskan ja Belgian tupakkaveropolitiikkaa.
Tilanne muistuttaa Kanadan tapahtumia 1990-luvulla. Laajamittainen salakuljetus pakotti hallituksen alentamaan tupakkaveroja, mutta myöhemmissä tutkimuksissa paljastui, että teollisuus oli suoraan osallisena. Vuonna 2010 suurten tupakkayhtiöiden kanadalaiset tytäryhtiöt tunnustivat syyllisyytensä salakuljetukseen liittyviin rikoksiin ja maksoivat 550 miljoonaa dollaria sakkoina ja sovintosummina.
Vastaavia kiistoja on noussut esiin myös Etelä-Amerikassa. Brasilialaisen piauí-lehden lokakuussa julkaisemassa tutkinnassa esiteltiin vuotaneita asiakirjoja, joiden mukaan Dentsun edustajat pyrkivät saamaan luottamuksellisia sääntelytietoja entisen verovirkailijan kautta saadakseen valtiollisia jäljitysjärjestelmien hankintasopimuksia.
Kun vuoden 2026 tupakkatuotedirektiivin uudistus lähestyy, eurooppalaisilla lainsäätäjillä on edessään selkeät valinnat: sulkea tupakkayhtiöt pois omien toimitusketjujensa valvonnasta, määrätä käyttöön riippumaton digitaalinen jäljitys ja saattaa uudenlaiset nikotiinituotteet yhdenmukaisen sääntelyn piiriin.
